Cityhipeistä täällä ei kai vielä ole puhetta ollutkaan, paitsi satunnaisina mainintoina ihmekristalleihin ja kieltolakeihin uskovista hörhöistä.

www.hs.fi/juttusarja/salmi/artikkeli/Hipit+te+pilaatte+kaiken/1135253370334/?cmp=tm_etu_kolumni

Kaupunkilaiset elintasohipit ovat ärsyttäviä. He ovat itselleen etuja kahmivia luomukermapeffoja, jotka meikkaavat kulutustottumuksensa ympäristöteoiksi, mutta lipeävät niistä aina, kun yksilöllinen hipintahto niin vaatii.
He ovat hyväpalkkaisia, ratikkayhteyksien varrella asuvia pamflettiälykköjä, jotka tietävät paremmin, millaisia kurkkuja sinun pitäisi ostaa. He pukeutuvat kirpputorivaatteisiin vain sen vuoksi, että retrovaatteet ovat muodissa, mutta mainitsevat syyksi kierrättämisen.
He ovat istuneet vuosia baareissa harjoittelemassa retoriikkaansa, joten kun kuulostaa siltä, että he ovat huolissaan yhteiskunnan heikoista, he todellisuudessa ajavat oman kaveripiirinsä asioita.
He pitävät itseään hyvinä veronmaksajina, joten he osaavat vaatia itselleen etuja, kuten yksilöllistä palvelua synnytyksessä valaanlaulun tahtiin, kierrätetystä lähipahvista valmistettuja kahvimukeja ja enemmän runonlausuntaa terveyskeskuksen auloihin. Ja kaikki tietysti valtion piikkiin.
Ja mikä tärkeintä, heistä lähtee aivan helvetin kova ääni. Kun he antavat toimittajakaverilleen Eat&Joy Maatilatorin edessä lausuntoa siitä, kuinka jokaisen vastuullisen vanhemman pitäisi antaa lapselleen välipalaksi kuivattuja luomuomenalastuja, 6,90 €/80 g, ei tavallinen S-marketissa kävijä voi tehdä muuta kuin vaihtaa puistatuksen vallassa tv-kanavaa.
Elintasohippien ”ideologian” isoin kompastuskivi on se, että sen ei ole tarkoitus muuttaa maailmaa paremmaksi paikaksi. Sen tarkoitus on osoittaa, kuinka minä olen parempi ihminen kuin muut, ja kuinka minä kuulun yhteiskunnan eliittiin tyhmien massojen yläpuolelle.
Aivan todellisinta totta, jostain kumman syystä ääriliikkeiden "hipit" ovat kaikki niitä parempiosaisia. Tulee mieleen muinaisen yhtyeemme kosketinsoittaja, joka oli maailmaa kiertävä "uusiohippi". Hän jaksoi toistuvasti hehkutella ganja-palloa pyöritellessä mm. Goan "hippimeininkiä" ja kasvissyöntiä. Eräänä päivänä sitten selvisikin, että hän asui isin ja äidin ostamassa takallisessa kolmiossa Kaivopuistossa.

Tästä sitten tuleekin mieleen pari ärsyttävää tapausta kasvissyönnin osalta. Teosofisen seuran 100-vuotisjuhlassa, seisovan pöydän jonossa takana tuleva mummo alkoi tökkiä sormella selkään toistelleen mantraa «Ihan hyvää se kasvisruokakin on«, ihan kun en olisi koskaan laittanut suuhuni kasvista.
Vielä ärsyttävämpää oli kun olimme ruokailemassa Silvopleessä ja Teosofisen seuran Euroopan pomo Kim Diu selitti kuin pienelle lapselle «kyllä näissä vihanneksissakin on kuule kaikki tarvittavat vitamiinit...«.

Pekka Ervasthan näpäytti aina silloin tällöin Ruusu-Ristiläisiä jotka jeesustelivat kasvisruoalla. Ravintolassa hän saattoi tilata ruokansa viimeisenä jolloin se oli yleensä sitä pihviä.

Tähdennettäköön, että minun puolestani kukin saa syödä ihan mitä itse haluaa, eikä se kuulu muille. Kouluruokailun kasvispäivästäkin on noussut ihan käsittämätön ja täysin tarpeeton haloo, ihan kuin siellä ei olisi ennen ollut kasvisruokapäiviä, ei esim. kesä- ja pinaattikeitossakaan ole lihaa, eikä kukaan ole siitä aikaisemmin nitkuttanut.

Loppuun täytyy kertoa kun olin tuossa pari viikkoa sitten Tammiston Lidlissä. Nuorimies käveli reippain ottein makkarahyllyä kohden ja huikkasi tyttöystävälleen «Mitäs tänään syödään?« johon nainen vastasi hieman itsekeskeiseen sävyyn «Ajattelin, että kasvissosekeittoa«. Miehen pettymyksen pystyi aistimaan toiselle puolelle kauppaa.

Jos minua kehoitetaan syömään kasviksia herää epäluuloni heti. Katson tarkkaan kuka puhuu. Taitaa olla rikas ihminen. Syö itse kokolihaa. Taikka tuo avokadoa maahan omalla firmalla. Kyllä minä kasviksia syön, mieluummin omiani jotka olen kasvimaalta hakenut.

jopa syöminen on tänään bisnestä. Kasvikset tuodaan toiselta puolelta maapalloa meidän kauppahyllylle. Nissä kasviksissä on Israelin kasvismyrkkyjä, Espanjan orjatyötomaatteja, säilykevihannekset on värjätty vihreämmiksi ja niissä on raskasmetalleja. Sitten on se geeniruoka...

Ja miksi ei munia voisi pinaattikeittoon laittaa, taikka kalanpaloja perunasoppaan? Mutta jos laitat siihen tehtaan mainostamaa lihaa se ei ole lihaa kuin 50 prosenttia. Loput on vettä, kiinteyttämisainetta, aromivahvistusta ja säilöntäaineita. Hinta on kuitenkin lihan hinta joka kilon grammasta.

Minusta kasvisruoka voi olla kaurapuuroa voisilmän kanssa ja maitoa päälle. Se on hyvää! Ja kotimaista. Minne on nauriit hävinneet?? Eihän kasvisruoka tarkoita vain israelilaista jäävuorisalaattia muovikelmussa.

Ihmettyttää myös kasvisruoan suhteen, miksi porkkanaa myydään aina nimellä porkkana tai luomuporkkana. Sen sijaan perunoita myydään lajikkeiden nimillä. Porkkanaa on myös keltaista porkkanaa, nopeasti viljeltävää kesäporkkanaa, hyvin säilyvää talviporkkanaa ja kymmeniä erilaisia lajikkeita. Miksi meille myydään aina perusporkkanaa? Olenkin nykyisin alkanut viljelemään omat vihannekset itse. Säästää rahaa ja saa yhden lajikkeen sijasta niin monia eri lajikkeita porkkanaa, naurista, lanttua ja muita vihanneksi kuin haluaa. Myös laatu ja maku on parempi.

Eräs älykääpiö on sanonut että lunta on katolla ja on parasta käydä laittamassa sitä alas. Rintamamiehet kiipesivät urkoollisesti katolle ja putosivat alas. Nykyinen kuolemankuilu? Ättestupa? Vain jyrkänteeltä alas ja kas ei tarvitse enää maksaa eläkettä vanhalle ihmiselle. Kätevää, tosiaan fiksua!

Eikä nykyrakennusten katot kestä edes lunta. Kuinka se voi olla oikein? Talot suunnitellaan ja hyväksytään piirustukset ja tarkastetaan rakennukset. Sitteen tulee runsasluminen talvi ja kas katto romahtaa alas. mutta kukaan ei ole syypää virheeseen. On tullut pirun paljon lunta, enemmän kuin viime tlavlena kun rakennus rakennettiin.

Älykästä hommaa, rakennukset lasketaan ikääntyviksi ainakin viisikymmentä vuotta taikka sata vuotta taikka kaksisataa vuotta. Nyt rakennus vuotaa jo vuoden jälkeen ja peruskorjaus on tarpeen ja sitten se romahtaa jo muutaman vuoden sisällä. uutisissa vain lukee joko joku jäi alle? Tuleehan viidessäkymmenessä vuodessa aina joku runsasluminen talvi joten sen mukaan pitäisi laskea katon kantavuus. Mutta kun katsoo ne paperista tehdyt ohkaiset kattotuolit mitkä raahataan nyt rakennusten päälle niin ei ole ihme että eivät katot kestä. Tuuman paksusta laudasta kattotuoli. Pätkät sahattu mittakokoisiksi ja piikkipellinpalalla kiinni. eivät edes kestä nostaa pystyyn ettei väänny mutkalle ja silloin kuulemma on käyttäkelvoton jos niin tapahtuu. Miksei vanerilla kunnon liitosläpät nauloilla kiinni. Nyt jos naula menee vinoon se repii puun hajalle eikä edes löydy uutta kohtaa mihin saa naulan lyötyä kiinni tällaisessa modernissa kattotuolissa. Mutta kansalaiset niitä kyllä ostaa ja myyjät niitä kehaisee hyviksi

Minne katosi talonpoikaisjärki? Minne kansalaistottelemattomuus ja niskurointi? Ei ainakaan minua saa niitä paperikattotuolia ostamaan. Mieluummin naputan ne itse vasaralla kokoon. Tehkää niin, kansalaiset!

lefa V kirjoitti:
Älykästä hommaa, rakennukset lasketaan ikääntyviksi ainakin viisikymmentä vuotta taikka sata vuotta taikka kaksisataa vuotta. Nyt rakennus vuotaa jo vuoden jälkeen ja peruskorjaus on tarpeen ja sitten se romahtaa jo muutaman vuoden sisällä.Nykyrakennuksen maksimi-iäksi lasketaan 30 vuotta.
Muistan kuinka isäni muinoin kertoi synnyinkaupunkini talokannan vaihtuneen hänen elämänsä aikana kertaalleen, nyt tästä hetkestä on kulunut vajaa 30 vuotta ja talokanta on jälleen vaihtunut siellä melkein kokonaan.

Asun tällä hetkellä 20 vuotta vanhassa kerrostalossa jonka ulkoportaat ovat mm. romahtaneet kahdesti. Niitä korjattiin pari kuukautta oikein ISO-standardin mukaisen katoksen alla ja hartaasti. Muutama viikko korjauksen jälkeen portaat kirjaimellisesti murenivat koska kukaan ei vissiin ollut maksanut siitä, että betoni olisi myös raudotettu tai sitten se oli sitä uusavuttomuutta.
Viereinen "pyramiditalo", joka on samaa ikäluokkaa, valuu mereen. Viime kesänä siihen tehtiin perustavaa laatua oleva remppa mutta valumista ei voi estää.
Talon rakennusvaiheessa mestarikin oli vain naureskellut sitä kuinka puolet talosta lepää kalliolla ja puolet täyttömaan päällä. Sanoi ettei valumisella ole mitään väliä koska talon ikäkin on vain 30-50 vuotta.
Nykyrakentaminen on silkkaa roskaa eikä ikimaailmassa tulisi mieleen ostaa YIT:n tai vastaavan firman rakentamaa asuntoa, varsinkaan kun tiedän tasan tarkkaan kuinka vähän talon rakentaminen todellisuudessa maksaa.

Tuolla on mainio kolumni suomalaisesta "laatusesta".

www.taloussanomat.fi/ajatukset/2010/03/08/talvi-nujersi-suomalaisen-laadun/20103408/145

Joo. En tiedä mikä äijiä vaivaa kun eivät valjaita osaa käyttää. Ei siellä katolla ennen wanhaankaan keikuttu ilman turvaköyttä, mutta kai se on se sama pakko mielle päästä mahdollisimman halvalla, mikä on poistanut huolelliset lujuuslaskelmat ja varmuudenvarat muodista.

Rakennusten yleinen käyttöikä lasketaan nykyään todella 30-50 vuoteen. Kaikkein koomisinta tässä yhtälössä on se että betonirakentaminen (mukaanlaskettuna elementtiharkot yms.) kasvattaa jatkuvasti suosiotaan. Kuitenkin Betonin todellinen täyteen lujuuteen kuivaminen kestää jopa 50 vuotta...
Eli vain "märkä" betoni on siis käyttökelpoista?
Toisaalta taas 2000 vuotta sitten rakennettuja betoni rakennuksia on edelleen pystyssä, kunhan niitä nyt on pintapuolisesti huollettu parin sadan vuoden välein. Vaikkapa Rooman Pantheon, on muuten edelleen yksi hienoimmista rakennuksista euroopassa... Silloiset rapparit käyttivätkin betonin sidosaineena vulgaanista tuhkaa, olisikohan tuo kestävempää kuin meidän kivisora - kalliomurska sidosaineemme?

Sitten noista lumikuormista... Rakennusmääräysten mukaan 180 kg / m2 pitäisi katon kuin katon kestää, riippumatta kattomateriaaleista ja kaltevuuskulmista!
on se saakelin iso määrä lunta, kun painaa tuon verran... 0,5 g/cm3 kun on tuon sulaneen lumen paino. Suurin piirtein 80 cm paksulti tuota lunta pitäisi kait olla?
Jossain tasakattoisilla kauppakeskuksilla tai urheiluhalleilla, näin voi ollakin. mutta niistä nyt on aina luotu lumet, riippumatta talven lumimäärästä. Tai sitten ne ovat romahtaneet...
Toinen merkittävä tekijä nykyisten kattorakenteiden ja lumikuormien kohdalla on se, ettei lumen haluta tulevan satunnaisesti, satunnaisista paikoista alas. Tästä johtuen asennellaan mitä eriskummallisempia kattokaiteita, kulkusiltoja ja lumiesteitä, yliampuvasti, katoille. Näiden härveleiden taakse sitten voikin kertyä vaikka metri lunta jyrkällekin harjakatolle... Toki lumiesteet ovat hyvin suunniteltuina ja oikein asennettuina lähes välttämättömiä! En minäkään halua useaa sataa kiloa lunta niskaani terassilla aamutupakkia vedellessäni...

Naapuritalossani on pystypaneeliseiniä oikein muotiarkkitehdin luomusta. Katto päättyy paneelin päälle. Ei ole räystäitä ollenkaan vain sentin peltinokka. Sitten katto kallistuu pihallepäin missä on ovi. Aina on lunta oven edessä ja katosta tulee lisää. Sitten kymmenen vuoden jälkeen uusi asukas sahasi puolet talosta pois. Oli jo mätä kun ei ollut räystäitä. Onko räystäät vaikea tehdä taikka kallita rakentaa? Kai ne on jotai tarkoitusta varten taloihin suunniteltu aikaisemmin. Minä panisin ne taas sinne jos olisin naapuri. Kohta koko talo on mätä kun pystypaneeli imee kaikki sateet saumoihinsa. Älykästä arkkitehtuuria. Talossa on kahvilapun kokoisia ikkunoitakin missä on kahdenkymmenen sentin leveät vuorauslaudat ympärillä. Tyylikästä??

Sitten ei ole paikkaa minne lumet työntäisi taikka kompostia laittaisi. Minulla on taas 1938 rakennettu talo. Nurkan takana on kahden metrin putous minne olen lumet kolannut parin autokuorman verran. Järkevää! Kuka kouluttaa arkkitehteja kouluissamme? Lumet ei ennen päässyt niskaan kun eteinen oli talon edessä ja sen katto jakoi talon lumet sivuille. Rappu oli kuistin päädyssä joten sinne ei langennut lunta ollenkaan katolta. Talot piirrettiin siihen aikaan tupakkilaatikon takapohjaan ja sitten rakennettiin. Nyt pitää olla ohjelmia, lakanaprintteria ja monta kopiota leikkauksineen ennenkuin se kolmenkymmenen vuoden korttitalo saadaan siirtää rekalta karkkoperustuksien päälle. keritään kerran maalata ja kas, ikäloppu talo! Onko meillä siihen varaa? Materiaalit maksavat, kattopellit maksavat, viemärit ja kaakelit ovat kestoltaan kaksinkertaisia taikka satoja vuosia toimivia. Miksi siis purkaa? Talonlaina on kaksikuymmentä vuotta ja risat. Sitten säästetään pesämuna seuraavaa taloa varten että saa lainaa ja taas mennään. Bisnestä, siis. Ja me emme sano mitään asialle